Aivoihimme voimme vaikuttaa

Aivoihimme voimme vaikuttaa

Elämme monimutkaisessa globaalissa maailmassa, jossa ajatukset liikkuvat monista ärsykkeistä johtuen nopeammin kuin koskaan ennen. Onnistuminen ja onnellisuuden kokeminen nopeassa maailmassa edellyttää uudenlaisia mielen johtamisen taitoja.

Oman mielen johtamisen keskiössä on oman arvomaailman määritteleminen. Arvomaailman määrittelemiseen tarvitaan ajattelun ja tunteiden tasapainottamisen taitoja. Ilman, että määrittelemme arvojamme, emme pysty ohjaamaan / johtamaan myöskään mieltämme. Kyse on mielen hallinnasta. En kuitenkaan tarkoita tässä vuosikausien harjoittelua vaativaa meditointia, vaan arkitilanteiden mielen johtamista.

Mielen johtaminen on minuuteen tutustumista – se on eräänlainen matka minuuteen. Matkalla pohdimme jatkuvasti minuuden peruskysymyksiä: Kuka minä olen? Mistä minä olen tulossa? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Meidän on tutustuttava ensin minuuteemme, jotta pystymme hahmottamaan todellisuuden, jossa elämme. Meidän on pantava sisäinen maailmamme järjestykseen, jotta löydämme järjestystä ulkoisesta maailmasta.

Aivoille on itse asiassa samantekevää tapahtuuko joku asia oikeasti vai ajattelemmeko sen vain tapahtuvan. Erään tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka kokevat olevansa terveitä, elävät jopa kymmenen vuotta pidempään kuin ne, jotka ajattelevat terveydentilansa olevaansa heikko – riippumatta siitä, millainen heidän terveydentilansa todellisuudessa oli. Mielen voima onkin paljon suurempi kuin mitä me kuvittelemme sen olevan.

Mielen johtaminen on eräänlaista ajattelun laajentamista. Mielen johtaminen on myös ”turhien”, ”tarpeettomien” ja ”epäterveellisen” ajatusten tunnistamista. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että meillä on taipumusta systemaattisesti sekä aliarvioida että yliarvioida omia vaikutusmahdollisuuksiamme asioihin jälkikäteen. Jos lopputulos on ollut epämiellyttävä, haluamme ajatella, että oma osuutemme lopputulokseen on ollut vähäinen. Meillä on kuitenkin taipumusta myös selittää hyviä asioita ja toivottuja lopputuloksia omalla toiminnallamme. Tästä esimerkkinä mainittakoon rikkaiden ihmisten taipumus ottaa kunnia omasta elämästään itselleen, ja köyhien ihmisten taipumus syyttää pikemminkin olosuhteita kuin omaa toimintaansa. Esimerkkejä yhdistää se, että kummassakaan tapauksessa oma ajattelu ja omat uskomukset tuskin täysin vastaavat todellisuutta. Meidän on kuitenkin helpompi elää siinä uskossa että olemme itse luoneet oman onnemme kuin siinä, että olemme vastuussa omasta epäonnestamme.

Jokainen tietää, että elämässä karu tosiasia on se, että kaikki ei ole aina mahdollista, ja aina ongelmiin ei voi löytää ratkaisuja. Kysymys onkin, miten voimme elää onnellista elämää ilman että koemme painetta löytää ratkaisuja joka asiaan. Meidän ei tarvitse kokea sotaa tai katastrofia siihen, että aivot joutuvat koville. Henkinen kestävyys on yksilökohtaista. Oleellista on, että kykenemme tunnistamaan ääritilanteet ja sitä kautta oppia selviytymään paremmin.

Mielen johtamisella kykenemme vaikuttamaan asioihin paljon enemmän kun haluamme uskoa. Tärkeintä on se, millä ajatuksella ja millaisella orientaatiolla menemme eri tilanteisiin. Se, mihin keskitymme, lisääntyy. Jos uskomme että epäonnistumme, epäonnistumisen todennäköisyys lisääntyy. Jos uskomme onnistuvamme, onnistumisen todennäköisyys lisääntyy. Tietenkään emme voi muuttaa todellisuutta haluamaksemme vain ajatuksen voimalla, mutta aivoihimme voimme vaikuttaa. Omaksumalla tietynlaisen asenteen ajatteluumme, vaikutamme siis samalla omaan hyvinvointiimme.

Mielen johtaminen tulisikin nähdä osana ”arjen johtamisjärjestelmää”. Tunnistamalla ajatteluamme ohjaavia mekanismeja opimme vaikuttamaan niihin ja vaikuttamaan niihin. Mielen johtaminen tähtää aitoon vuorovaikutukseen.

Raj Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelaistunut srilankalainen liikkeenjohdon ja muutosjohtamisen konsultti.

Close Menu