Mikä tekee hyvän johtajan?

Mikä tekee hyvän johtajan?

Aina säännöllisin väliajoin minulta kysytään, mikä johtamisfilosofia minusta on paras. Kysymys on ymmärrettävä ja luonnollinen: teenhän työkseni johtamisen valmennusta ihmisten kanssa, jotka lukevat paljon ja seuraavat alan kirjallisuutta. Johtamisteorioita ja malleja on kuin sieniä sateella – on ymmärrettävää, että ajankin säästämiseksi niistä haluaisi valita suoraan parhaan.

Vastaaminen yksinkertaiseen kysymykseen parhaasta johtamisfilosofiasta on kuitenkin vaikeampaa kuin voisi luulla. Tosiasia on, että ei ole olemassa universaalia, kaikille sopivaa mallia. Timo Soinikin sen tietää, ettei sama lippalakki sovi omenoille ja appelsiineille.

Olen pohtinut johtamisen käsitettä ja sen olemusta parikymmentä vuotta. Olen itse toiminut vuosia johtajana, olen tutustunut laajasti alan kirjallisuuteen ja viimeiset vuodet olen työkseni opastanut muita parempaan johtajuuteen. Tämän kokemuksen myötä olen tullut siihen tulokseen, että johtajuudessa ei ole kyse parhaan teorian, filosofian tai frameworkin löytämisestä. Johtajuus on itsensä löytämistä – ja itsensä tuntemista.

Vastaus voi kuulostaa jopa naiivilta: ole vain oma itsesi. Oman itsensä löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa: meihin kohdistuu niin paljon paineita ja odotuksia (ja johtamisen malleja!) ulkoa, että saatamme siinä prosessissa hyvinkin hukata itsemme. Kun ensin ymmärtää, että hyvässä johtajuudessa on kyse itsensä tuntemisesta – ja ennen kaikkea itsensä johtamisesta – voi todeta yksinkertaisesti: se, kuka olet, määrittää sen, miten johdat.

Itsetuntemus ei tietenkään tarkoita, että meistä jokainen olisi valmis johtaja. Avain hyvään johtajuuteen löytyykin omien vahvuuksien tunnistamisesta, niiden aktiivisesta kehittämisestä ja muutenkin aktiivisesta pyrkimyksestä olla oman itsensä paras versio. Loppujen lopuksi arvomme määrittävät, keitä me olemme, ja niiden toteuttaminen käytännössä mahdollisimman johdonmukaisesti ja aidosti määrittää muille, keitä me olemme.

Käytän usein valmennuksissani helppoa harjoitusta, joka liittyy arvoihin. Pyydän valmennettavaani kirjoittamaan paperille vähintään viisi ja korkeintaan kymmenen arvoa, jotka ovat hänelle tärkeitä. Monet arvot, joita näen usein, ovat aika universaaleja (vaikka rehellisyys tai avoimuus) mutta lisäksi on arvoja, jotka kertovat hyvin paljon kirjoittajasta. Onko sinulle tärkeä arvo esimerkiksi tehdä aina parhaasi? Asettaa aina perhe työn edelle? Olla aina ajoissa? Kysyn myös asiakkailtani aina, mitkä arvoista ovat sellaisia, joista he eivät missään olosuhteissa suostu luopumaan? Miten arvot näkyvät hänen työssään päivittäin? Ja lopuksi: jos arvojen ja toiminnan välillä on ristiriitaa, mistä se johtuu? Mitä voin tehdä ristiriidan poistamiseksi?

Näihin kysymyksiin vastaaminen ei ole aina helppoa. Joskus arvot saattavat olla jopa ristiriidassa keskenään. Joidenkin arvojen toteuttaminen käytännössä on hyvin vaikeaa. Pääasia ei kuitenkaan ole täydellinen arvojen toteuttaminen käytännössä, vaan aito omien arvojen tunnustaminen ja aito pyrkimys niiden toteuttamiseen. Mitä paremmin onnistumme vahvistamaan linkkiä arvojemme ja toimintamme välillä, sitä parempia johtajia meistä tulee.              

Vain tuntemalla itsesi ja arvosi voit johtaa muita.

Raj Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelaistunut srilankalainen liikkeenjohdon ja muutosjohtamisen konsultti.

Vastaa

Close Menu