Ali oli juuri luovuttanut esimiehelleen ensimmäisen raporttinsa, jonka hän oli koskaan kirjoittanut esimiehelle. Oikeastaan kyseessä oli ensimmäinen suomenkielinen raportti tai mikään suomenkielinen virallinen asiakirja, jonka hän oli ikinä kirjoittanut. Esimies ei ollut tyytyväinen. Hän pyysi Alin puheilleen.
”Tuntuu siltä, että et ole oikolukenut tätä riittävän huolellisesti ”, hän sanoi. ”Luepa raporttisi ääneen itsellesi, niin näet mitä tarkoitan. Raportti on epäselvä, ja lisäksi sinulla kestää aivan liian kauan päästä ydinasiaan. Kirjoitapa tämä uusiksi. Odotan sinulta uutta raporttia huomenna aamulla.”
”Oho”, Ali ajatteli. ”Aika paha juttu. Toisaalta, voisi tilanne olla huonompikin. Ainakin hän antaa minulle mahdollisuuden korjata tämän.”
”Kiitos palautteesta”, Ali sanoi pomolle. ”Teen kaiken mitä tarvitsee tehdä.”
Myöhemmin Ali pohti tapahtunutta uudelleen. Hän mietti: ”Kylläpä harmittaa, ettei raportti kelvannut. Mutta toisaalta on kyllä mahtavaa, että nyt minulla on mahdollisuus osoittaa, että voin ottaa kritiikistä opikseni ja tehdä jotain positiivista tämän asian kanssa. Jos onnistun todella parantamaan tätä, sitten ainakin tiedän, mistä pomo tykkää.”
Työpaikalla optimismi on erityisen tärkeää silloin, kun koemme haasteita ja jopa epäonnistumisia. Ne ovat osa normaalia elämää ja normaalia työelämää. Optimistinen ajattelu ei ole vain amerikkalaista self-help -haihattelua. On tieteellisesti osoitettu, että optimistiset ihmiset ovat paitsi tuottavampia, myös onnellisempia kuin pessimistisesti ajattelevat. Heillä on taipumus nähdä vastoinkäymiset väliaikaisina ja suhtautua esteisiin haasteina ja jopa mahdollisuuksina. Optimismi ei ole sokeaa ja naiivia uskoa siihen, että asiat sujuvat aina hyvin. Jokainen ihminen tietää, että elämässä eteen tulee vaikeita tilanteita, jopa hirvittäviä tragedioita toisinaan. Optimismi on asenne, jolla ihminen suhtautuu vastoinkäymisiin – ei kuvitelmaa siitä, ettei vastoinkäymisiä tulisi.
Optimismia voi harjoitella, kuten mitä tahansa muutakin taitoa tai asennetta. Aivot ovat elin, jota voi kouluttaa kuten vaikka hauislihasta. Harjoittelu on ydinasemassa myös optimismin taidon oppimisessa. Kun toistat harjoituksia tarpeeksi, alat sisäistää ajattelun itsestään. Optimismista tulee aito elämänasenne, joka perustuu harjoittelun kautta saavutettuun osaamiseen, kokemukseen, realistiseen käsitykseen omista kyvyistä ja realistiseen kykyyn arvioida tilanteita.
Alla on listattu viisi optimismiharjoituksia. Näistä voi aloittaa.
Valmenna itseäsi näkemään vaikeat tilanteet pikemmin väliaikaisina takaiskuina kuin pysyvänä katastrofina.
Älä lannistu äläkä liioittele negatiivisia tunteita tai vaikeita tilanteita. Kun jokin menee pieleen, älä tuhlaa aikaa itsesyytöksille. Sen sijaan pyri löytämään edes yksi konkreettinen pieni askel, jonka voit ottaa tilanteen parantamiseksi.
Nauti ja ota kunniaa saavutuksistasi ilman egoistista käyttäytymistä. Onnistumisten juhliminen auttaa kehittämään optimismia.
Opettele haastamaan negatiivisia ajatuksia ja uskomuksia. Negatiiviset ajatukset ovat usein pikemminkin tuntemuksia ja parhaimmillaankin vain epätarkkoja kuvauksia tapahtuneesta. Negatiiviset ajatukset ruokkivat negatiivisia tunteita ja päinvastoin.
Pyri aina löytämään jotain positiivista negatiivisessa tilanteessa. Usein epäonnistumiset ja pettymykset tarjoavat mahdollisuuden kasvuun, vaikkei sitä välttämättä tilanteen ollessa päällä näkisikään.
Optimismi on taito. Toisille se on luontainen elämänasenne, mutta muut voivat opetella sitä kuin mitä tahansa muutakin taitoa. Optimistinen elämänasenne ei tarkoita, ettei elämässä tulisi vastaan kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta. Se tarkoittaa asennetta, joka näkee kärsimyksen ja epäoikeudenmukaisuuden jälkeen mahdollisuuden parempaan elämään.